Yhteishyvä -lehdestä luettua…
Lehdessä kirjoitettiin että on 5 hyvää syytä miksi kannattaa mennä metsään, nimenomaan metsään, puistot eivät pysty antamaan niin hyvää tulosta hyvinvoinnillemme.
1. Parempi mieli; lehti kirjoitti että suomalaiset ovat tienneet metsän elvyttävän vaikutuksen pitkään mutta nyt sille on olemassa jo tieteellistä näyttöä – tähän on pakko kommentoida että todellakaan kaikki eivät ole tieneet, eivätkä tiedä vieläkään. Ja näyttöä on ollut jo kymmeniä vuosia, viime vuosina siihen on vasta alettu kiinnittää huomiota. Mikä hassuinta, Suomessa missä on suhteessa ihmismäärään todella paljon metsää, vieläkin kielletään usein tuo positiivinen vaikutus. Tämä on ihan jopa omakohtainen kokemus. Tuota positiivista vaikutusta ei saada ”hikipintaan menetelmällä” tai läskipyörillä ajaen niin kovaa kuin mahdollista, tämä ajatus kuitenkin on valitettavan monella. Hien saat myös kuntosalilla, tosin maisemat vaihtuvat kivemmin luontopolkuja pitkin mentäessä.
Palataan takaisin tuohon kirjoitukseen. Siinä todettiin että 15 min oleskelu metsässä vaikuttaa myönteisesti mielialaan, laskee sykettä ja verenpainetta sekä lisää myönteisiä ajatuksia – miksihän maaseudulla on kuitenkin myös hyvin negatiivisia ihmisiä?
Puiston vaikutus on vaimeampi. Jotta hyötyy tästä ihmevoimasta kannattaa vierailla metsässä kolme kertaa viikossa tai yli viisi tuntia kuukaudessa. Lähde: Tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen: Mitä tiedetään metsien terveyshyödyistä?, Terveysportti.fi
2. Liikettä huomaamatta; metsäretken jälkeen olo on raukean onnellinen – ainakin niillä joille ei ole tullut pelkotiloja metsässä. Tämä on jo ihan toinen juttu, mutta olen todistanut kuinka moottoritien äänien vaimeneminen luo pelkoa tuntematonta metsää kohtaan.
Metsässä kuitenkin tulee kuljettua pitkiäkin matkoja huomaamatta, varsinkin jos marjastaa tai kerää sieniä, myös metsästäjät kulkevat kilometrejä etsiessä saalista tai ulkoiluttavat koiraa ja asetta 🙂
Tämä liikunta luonnossa kehittää kehoa monipuolisesti. Mättäiden, kivien ja juurakoiden seassa kulkeminen palauttaa tasapainoaistia, vahvistaa lihaksia ja sydäntä, antaa aivoille happea ja myös tekemistä, keskityt pystyssä pysymiseen ja unohdat arkiset asiat. Metsäkävelyä tehdään usein pehmeällä alustalla, mikä voitelee niveliä ja liikuttaa meidän pieniä tukilihaksia mm. selkärangan alueella. Hengästyminen on hyvästä, keuhkot nauttivat puhtaasta ilmasta. Suolistoon kulkeutuu metsästä hyödyllisiä mikrobeja, jotka mm. lisäävät vastustuskykyä. Puhumattakaan siitä että voit saada ihania makunautintoja kun uskaltaudut maistamaan marjoja ja lehtiä (kannattaa opetella myrkylliset lajit ensin). Lähde: Luonto houkuttelee liikkumaan, luontoon.fi
3. Suuntavaisto paranee; (yllätys, kyllä se suuntavaisto siellä paranee jos et uskottele itsellesi että sinulla ei voi olla suuntavaistoa). Kävely epätasaisessa maastossa kehittää aivojen kykyä arvioida itsensä ja ympäristön välisiä etäisyyksiä, suuntia ja ympäristön muotoja.
Suuntien hahmoittamisessa tärkeässä roolissa on päälaen oikea aivolohko, jota kutsutaan parientaalilohkoksi. Jo opittujen reittien muistamisesta aivoissa huolehtii hippokampus. Näille molemmille annat harjoitusta metsälenkilläsi. Lähde: Johtava neuropskygologi , dosentti Marja Hietanen, HYKS: treenaa suuntavaisto paremmaksi, hyvaterveys.fi
4. Aistit herkistyvät: Metsässä aistit herkistyvät. Kun taustalla ei kuulu liikenteen pauhu tai puheensorina, kuulet ääniä, joita et muuten huomaisi: puiden huminaa, lintujen laulua tai sateen ropinaa. Nenäsi erottaa havujen, kostean maan tai sienten tuoksun. Tuntoaistille ihana kokemus on vaikka sammalmättään silitys tai veden juoksuttaminen sormien välistä. Makuaistiakin voi testata, kunhan muistat maistaa vain myrkyttömäksi tietämiäsi kasveja. Tunnistamisessa auttaa luontoportti.fi.
Japanissa metsässä oleskelua kutsutaan nimellä shinrin-yoku, suomeksi metsäkylpy. Japanilaiset ovat ymmärtäneet, että metsä herättelee aistit ja saa olon tuntumaan paremmalta. Nousevan auringon maassa on jopa koulutettu metsäterapeutteja ohjaamaan metsään tottumattomia luonnon rauhaan. Lähde: Suomen mielenterveysseura: Luonto hoivaa mieltä ja kehoa, mielenterveysseura.fi
5. Suu makeaksi: Metsästä saa loistavaa täydennystä ruokavalioon. Eniten me suomalaiset keräänne mustikoita ja puolukoita. Sienistä suosituimpia on kanttarellit, suppilovahverot, herkkutatit ja haaparouskut.
Marjat sisältävät tärkeitä kivennäisaineita, vitamiineja ja kuituja. Runsas marjojen syönti voi vähentää vaaraa sairastua tyypin 2 diabetekseen, hidastaa syöpäsolujen kasvua ja hillitä allergioita. Marjojen antioksidanteilla on voimaa taistella bakteereita ja viruksia vastaan.
Sienistä saa hyvin proteiineja ja kuituja. Niissä on D-, K- ja B-vitamiineja, joissakin myös C- ja E-vitamiineja sekä A-vitamiinin esiasteita eli karotenoideja. Lähde: Luonnonvarakeskus: Tietoa luonnonvaroista, luke.fi. Asiantuntijat: Tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen, Luonnonvarakeskus ja johtava neuropsygologi Marja Hietanen, HYKS.
Viimeisimmät kommentit