Onko nyt elämänmuutosaika?
Siunaus vai tuho

Nyt ihmisiä puhuttaa Korona-virus ympäri maailman. Tunteet jakavat meidät kahteen ryhmään, ne jotka pelkäävät ja mahdollisesti valmistautuvat melkein kuin sodan varalle ja toiset jotka uskovat selviävänsä tai siihen että se tapahtuu mitä pitääkin.

On ymmärrettävää että uutta uhkaa pelätään, se horjuttaa kaikkea sitä mihin olemme tottuneet. Pelko on varmasti aiheellinen vahoille ihmisille, joilla ei ole enää vastustuskykyä, mikäli he haluavat jatkaa elämäänsä täällä maapallolla. On paljon vanhoja ihmisiä jotka toivovat pääsevänsä pois mutta yhteiskuntamme rakenne yrittää torjua sen kaikin keinoin.

Pelko nousee myös useiden ”terveiden” ihmisten mieleen. Tosin ei välttämättä pelätä tartuntaa, mikä voi olla vielä pelottavampaa??

Elämme yhteiskunnassa missä on aina kiire, syöksymme tehtävästä tehtävään. Teemme kaikkea sellaista mitä meiltä odotetaan, ei sitä mitä me oikeasti tarvitsemme. Kuinka moni on ajatellutkaan että loma tulisi tarpeeseen, tuntee itsensä ihan loppuunpalaneeksi, kaipaa muutosta mutta ei tiedä mitä. Kaikki epämieluisat olotilat saadaan häviämään huumaavien aiheiden tai kiireen avulla. Tällä ajattelutavalla kutsumme juuri tällaista epidemiaa puoleemme.

Entä nyt kun joudumme kohtaamaan itsemme? Se on kaikkein pelottavinta elämässä. Mitä peilistä näkyy? Joutuu kohtaamaan ajatukset mitä karkuun on juossut koko elämän. Kaikki ”luurangot” kaatuvat päälle. Huomataan että yksin oleminen on suorastaan mahdotonta, kuinka kukaan voisi selvitä sellaisesta?

Nyt jo nähdään somen kautta miten ihmiset ovat alkaneet tehdä elämänmuutoksia, pieniä asioita, mutta kuitenkin jotain uudenlaista – vaikka puiden halaamista.
Nyt on mitä parhain aika ottaa itseään niskasta kiinni ja miettiä elämänarvot uudestaan.

Hymy on noussut huulille kun ihmiset yhtä äkkiä etsivät turvaa luonnosta. Palaamme juurillemme!

Ihminen on osa luontoa ja se on vieläkin meille suojapaikka, kun voitamme pelkomme uutta ja outoa kohtaan. Tosin on monia tapoja oppia tuntemaan luontoa paremmin, askel askeleelta. Mitä enemmän tunnet luonnon tapaa toimia, pystyy se antamaan sinulle lohtua, poistamaan ikävät tunteet ja voimaannuttaa sinut – täysin ilmaiseksi. Suomessa kaikki asuvat sellaisilla alueilla, että halutessaan pääsevät luonnon kanssa tekemisiin suhteellisen helposti.

Luonto johtaa ajatukset aina vain syvemmälle, henkisyyteen. Kaikki on elävää ja kaikki elävä on yhtä arvokasta. Toivon että ajuksiin tulee myös oma elämä. Teenkö sitä mitä sydämesi sanoo, tekee sinut onnelliseksi – jos vastaus on kielteinen, mitä asialle voi tehdä? Aina on vaihtoehtoja kun olet valmis avaamaan mielesi!

Tämä ei tarkoita että kaikista pitäisi tulla meditoijia, henkisen tienkulkijoita tai jotain vastaavaa. Voimme ottaa elämään itsemme ymmärtämisen ja ennen kaikkea sen että kuuntelemme itseämme. Rakastamme itseämme ja jotta tämä voi toteutua, kunnioitamme ja rakastamme myös muuta elämää täällä. Sanaa rakkaus on käytetty väärin vuosikymmenet, se on kärsinyt inflaation mutta toivon että ymmärrät mitä tarkoitan.

Eri uskontokunnat ovat povanneet paratiisia maanpäälle joillekin ja loput sitten joutuvat helvettiin. Ehkä nyt on juuri se aika. Ne jotka uskovat ja en tarkoita mitenkään mitään uskontokuntaa, ehkä pitäisi sanoa että ne jotka hyväksyvät muutokset maailmassamme, pääsevät aivan varmasti helpommalla. He uskaltavat katsoa peiliin ja tarvittaessa viihtyvät hyvin itsensä kanssa ilman ulkomaailmaa. Silti kadulla kävelevistä ihmisistä ei ulospäin näy kumpaa ryhmää he edustavat, huom! Normaalioloissa.

Kannustan sinua miettimään asioita uudella tavalla, ehkä tekemään henkisellä tasolla jopa ison elämänmuutoksen. Luopumaan peloista ja vaihtamaan rakkauteen. Näin voimme saada toimivan, tasapuolisen yhteiskunnan missä kunnioitetaan toisia ja unohdetaan ahneus, raakuus ja oman edun häikäilemätön tavoittelu.

Rakkaudesta käsin osaat erottaa kaikesta viestinnästä totuuden ja jättää huomioimatta asiat millä yritetään provosoida ja pelotella meitä.

Mikäli tuntuu että ”putoat tyhjyyteen”, on olemassa useita tapoja millä voit saada uskoa itseesi ja sydäntäsi kuuntelemalla löydät opastajat itsellesi. Me emme ole yksin!

Vielä en voi olla vertaamatta ihmistä toisiin eläimiin – ihminen on nisäkäs ja eläin. Luonto verottaa jotain eläinkantaa itse, esim jos jäniksiä on liikaa tulee jänisrutto jne. Siis eikö Korona-virus ole sitten aivan yhtä luonnollinen? Kukaan ei voi sanoa ettei meitä ihmisiä ole täällä liian paljon. Maaäiti ei vain pysty enää kantamaan meitä. Jos nyt saamme pysäytettyä viruksen, jonkin ajan päästä tulee joku muu mikä tappaa entistä tehokkaammin.
Kuten sanotaan; historia toistaa itseään.